14.6.2018 Opas kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun

Jäsenyrityksemme Suomen Uusiomuovi Oy on julkaissut oppaan kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun. Oppaan voi ladata Suomen Uusiomuovin verkkosivuilta.

 

14.6.2018 Veolia suunnittelee tuulivoimaloiden roottorilapojen kierrätystä Saksassa

Jäsenyhteisömme Veolia Recycling Solutions Finland Oy:n emoyhtiö Veolia kartoittaa mahdollisuuksia tuulivoimaloiden roottorilapojen kierrätykseen Saksassa. Kierrätyksen tekee haastavaksi lapojen komposiittimateriaalit ja pitkien lapojen kuljetus. Lisätietoja Veolian blogissa.

Materiaalikierrätyksen ohella roottorilapojen uusiokäyttöäkin on kokeiltu. Lapoja on käytetty esimerkiksi Rotterdamissa leikkipuisto Kinderparadijs Meidoornissa leikkivälineinä.

 

14.6.2018 Keinoja sähköakkujen kierrätykseen on, volyymien kasvu odotuttaa

Jäsenyrityksemme Suomen Autokierrätys Oy suunnittelee yhteistyössä konsultti Jarkko Vesan kanssa sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akuille kierrätysjärjestelmää. Lisätietoja Kuusakoski Oy:n blogissa.

 

 

4.4.2018 Miten vaaralliset jätteet kierrätetään? L&T:llä on useita tapoja

Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenyritys Lassila & Tikanoja kirjoittaa Lassikko-blogissaan 4.4.2018 vaarallisten jätteiden käsittelystä ja kierrätyksestä:

”Vaaralliset jätteet (entiseltä nimeltään ongelmajätteet) poltetaan usein, vaikka kierrättäminen on taloudellisesti kannattavampi ja ympäristön kannalta parempi ratkaisu. Vaarallisia jätteitä voidaan hyödyntää monella tavalla. Tästä huolimatta iso osa vaarallisista jätteistä tuhotaan polttamalla tai loppusijoitetaan vaarallisille jätteille tarkoitetulle kaatopaikalle. L&T etsii jatkuvasti uusia tapoja kierrättää ja hyötykäyttää vaarallisia jätteitä.”

Lue koko artikkeli: https://blogit.lassila-tikanoja.fi/lassikko/miten-vaaralliset-jatteet-kierratetaan-ltlla-on-useita-tapoja

24.3.2018 Isoille litiumakuille toivotaan valtakunnallista keräysjärjestelmää

Akkutieto.fi:n tiedote 22.3.2018

Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla pilotoitiin viime vuonna muun muassa sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa käytettyjen isojen litiumakkujen keräystä seitsemässä eri pisteessä. Puolen vuoden pilotin aikana akkuja palautettiin alle sata.

Kaksi kolmasosaa pilotissa kerätyistä akuista oli litiumakkuja ja vajaa viidennes jäi tunnistamatta vastaanottovaiheessa puutteellisten tai epäselvien merkintöjen vuoksi. Noin kolmasosa akuista tunnistettiin sähköisten liikkumavälineiden akuiksi, mutta joka toisen käyttötarkoitusta ei tunnistettu.

– Akkujen tunnistamiseen liittyvien haasteiden takia vastaanottavalta toimijalta vaaditaan ammattitaitoa ja kokemusta arvioida akun ominaisuuksia ja alkuperää, jotta akku voidaan käsitellä ja kierrättää oikein ja turvallisesti, keräyspilotin ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Liisa-Marie Santakoski kertoo.

Sähköpyörien ja tasapainolautojen yleistymisen myötä isoja litiumakkuja voi odottaa palautuvan kierrätykseen lisääntyvissä määrin lähivuosina. Vuonna 2016 isoja kuluttajakäyttöön tarkoitettuja akkuja tuotiin markkinoille jo noin 100 tonnia.

Keräykseen tarvitaan toimiva malli

Laki velvoittaa akkujen tuottajia eli maahantuojia järjestämään niille myös kierrätyksen. Isoille litiumakuille ei kuitenkaan ole vielä olemassa tuottajien yhdessä järjestämää valtakunnallista keräysjärjestelmää kuten paristoille ja pienakuille. Kuluttajan tulee ottaa yhteyttä maahantuojaan, kun esimerkiksi sähköpyörän akku tulee tiensä päähän. Isoja litiumakkuja ei saa toimittaa paristojen-, lyijyakkujen- tai sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin eikä missään tapauksessa heittää sekajätteeseen.

– Euroopassa esimerkiksi sähköpyörien akkuja vastaanotetaan yleisesti maahantuojien myynti- ja huoltoliikkeissä, joista löytyy tarvittavaa ammattitaitoa arvioida akkujen kuntoa, ominaisuuksia ja alkuperää. Pilotin perusteella keräyksen keskittäminen ainakin aluksi sähköisten liikkumisvälineiden myynti- ja huoltoverkostoon voisi olla hyvä tapa edetä myös Suomessa, Santakoski sanoo.

Valtakunnallisen keräysjärjestelmän aikaansaaminen edellyttää pilotin osapuolten mukaan tuottajien yhteistyötä. Järjestelmän tavoite on paitsi palvella kuluttajia myös tukea läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta kierrätyskustannusten jakautumisessa akkujen tuottajille.

PILOTTIPROJEKTIN OSAPUOLET:
• Akkukierrätys Pb Oy (lyijyakkuihin erikoistunut tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen)
• ERP Services Finland Oy, ERP Finland ry:n (sähkö- ja elektroniikkalaitteidensekä kannettavien paristojen ja akkujen tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen) puolesta
• Recser Oy (kannettavien paristojen ja akkujen tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen)
• SELT ry (sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisö)
• SER-tuottajayhteisö ry SERTY (sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen)
• Suomen Autokierrätys Oy (henkilö-, paketti- ja matkailuautojen tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen)

YHTEISTYÖSSÄ:
• Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus ry STEK

YHTEYSTIEDOT:

Liisa-Marie Santakoski, keräyspilotin ohjausryhmän pj, Recser Oy.

Sähköposti: liisa-marie.santakoski@recser.fi

Puhelinnumero: +358 10 249 1704

Lisätietoja: Akkutieto.fi

 

9.2.2018 Arvometallien kierrätys vauhdittaa Suomen taloutta

Arvometallien kierrätys vauhdittaa Suomen taloutta

Maailmalla käydään yhä tiukempaa taistelua korkean teknologian tuotteisiin käytettävistä raaka-aineista. Avuksi tulee kierrätys, jossa Suomi on edelläkävijä.
– Jos saamme täällä kerättyä arvometalleja yhä enemmän kierrätystuotteista, olemme vähemmän riippuvaisia muista maista, korostaa Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Peter Malmström.

Suomi on kierrätyksen kärkimaita, mutta meilläkin riittää petrattavaa. Tällä hetkellä hyödynnämme tilastojen mukaan noin 40 prosenttia elektroniikkaromusta, mutta esimerkiksi vanhat kännykkämme jätämme yhä lojumaan laatikoihin.

Koko maailmassa kierrätysluvut eivät ole kovinkaan kaksiset.

– Globaalisti kaikesta elektroniikkaromusta kierrätetään ja käsitellään asianmukaisesti vain noin viidesosa. Määrän pitäisi olla pikemminkin 85 prosenttia, sillä kyseessä ovat valtavat raaka-ainemäärät ja resurssit, sanoo Teknologiateollisuuden valmiuspäällikkö Peter Malmström.

Ihmisten kulutustahti kasvaa, ja elektronisia laitteita valmistetaan kiihtyvää tahtia. Uusien raaka-aineiden louhiminen vie energiaa ja aiheuttaa valtavat hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi viiteen grammaan kultaa täytyy louhia tuhat kiloa malmia.

– Suurin osa maailmalla kerätystä elektroniikkaromusta päätyy nyt kehittyviin maihin, joissa erotellaan parhaat materiaalit ja myydään ne eteenpäin Kiinaan. Jäljelle jäänyt romu poltetaan tai heitetään vesistöihin.

Kierrätys ehkäisee kriisejä

Malmström toimii Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkönä huoltovarmuusorganisaatiossa, jonka tehtävänä on varmistaa yhteiskunnan toiminta myös kriisiaikana.

– Jos Suomessa saisimme eroteltua ja kerättyä kriittisiä metalleja entistä enemmän kierrätystuotteista, olisimme vähemmän riippuvaisia muista maista.

Suomi on monin tavoin haavoittuvainen. Kysynnän kasvu nostaa monien metallien hintaa ja aiheuttaa saatavuusongelmia. Malmströmin mukaan eurooppalaiset ovat syystä huolestuneita, riittääkö korkean teknologian tuotteita valmistaville yrityksille tarpeeksi high tech -metalleja. Niitä ovat jalometallien lisäksi harvinaiset maametallit, joita käytetään muun muassa ladattaviin akkuihin ja tietokoneiden näyttöihin.

EU:n komissio julkaisee luettelon kriittisistä raaka-aineista neljän vuoden välein. Päätarkoitus on kartoittaa aineet, joiden hankintaan ja saatavuuteen liittyy riskejä, huolia ja suuria taloudellisia merkityksiä Euroopan teollisuudelle ja arvoketjuille.  – Kiina on yli 90 prosentilla monien harvinaisten maametallien pääasiallinen tuottaja. Meillä olisi edessä kriisi, jos kiinalaiset vaikka päättäisivät laittaa hanat kiinni. Materiaalien hinnat nousisivat huimasti.

Kuusakoski tärkeä kehittäjä

Malmströmin mukaan materiaalien tehokas hyödyntäminen ja kierrättäminen on tärkeää paitsi ympäristön myös työllisyyden kannalta. Sitra arvioi Suomen kiertotalouden vuosittaiseksi potentiaaliksi 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Malmström sanoo, että kierrätys antaa Suomen teollisuudelle mahdollisuuden saada jatkossakin raaka-aineita ja pitää tuotantokustannukset maltillisina.

– Kiertotalouden onnistuminen vaatii yhteiskunnassa laajaa yhteistyötä kuluttajista poliittisiin päätöksentekijöihin. Myös teollisuudenalan täytyy kehittyä huomattavasti. Kiertotalouden ideologian pitää olla keskiössä jo tuotekehittelyvaiheessa.

Myös kierrätys kehittyy. Malmström kertoo, että laitteiden koon ja materiaalien vaihtuminen nopeaan tahtiin tuo uusia haasteita varsinkin materiaalien erotteluun.

– Monissa laitteissa on pieniä määriä harvinaisia maametalleja, joiden erottaminen on vaikeaa perinteisillä murskausmetodeilla. Tarvitsemme kemiallisia erotteluprosesseja.

Malmström nostaa Kuusakosken esiin onnistujana.

– Materiaalien erottaminen vaatii uutta osaamista. Kuusakoski on Suomen edistyksellisempiä ja pitkäaikaisimpia kierrättäjiä. Kuusakoskella on isona yrityksenä mahdollisuus tutkia ja kehittää uusia kierrätysinnovaatioita.

Logistiikkaan tehoja tunnisteilla

Malmströmillä on elektroniikkajätteen parissa työskentelystä jo lähes 20 vuoden kokemus.

– Tänä aikana sähkö- ja elektroniikkaromun keräysverkosto on laajentunut. Kuluttajillekin on nyt tarjolla enemmän tietoa kierrätyksestä kuin pari vuosikymmentä sitten.

Yksi suurimmista kehityskohteista on keräyksen tehostaminen. Matkapuhelimia myydään ympäri maailmaa vuosittain yli 1,5 miljardia kappaletta, mutta samanaikaisesti kännyköistä päätyy kierrätykseen vain pari prosenttia.

Malmströmillä itselläänkin on lähes kaksikymmentä vanhaa kännykkää kaapissa.

– Ei ole mitään syytä, miksi en veisi niitä kierrätykseen. Kai minä keräilen niitä. Olennaista on, miten saamme kaltaiseni ihmiset tuomaan kotona ja työpaikoilla makaavan romun kierrätykseen. Tarvitsemme tähän pysyvän ratkaisun, sillä kulutushysteriamme ei ole kestävää. Meidän pitäisi ajatella, että materiaali on meillä vain lainassa maaperästä. Kun emme käytä sitä enää, laitamme sen kiertoon.

Malmström korostaa digitalisaation merkitystä kierrätyksen edistäjänä.

– Kun esimerkiksi keräysvälineisiin ja -autoihin laitetaan RFID-tunnisteet, ne pystyvät viestimään etänä, milloin keräyspiste on täynnä. Lähinnä oleva auto voi käydä tyhjentämässä pisteen.

Kuusakoski on logistiikan kehittämisessä jo pitkällä. Seuraava vaihe on tunnisteen lisääminen yksittäisiin tuotteisiin. Tämä askel vaatii erityisesti tuotteiden valmistajilta vastuunottoa ja aktiivisuutta. Aloite oli Euroopan komission työlistalla jo vuonna 2006, ja se on taas ajankohtainen.

– Jos kaikki elektroniikkatuotteet varustettaisiin tunnisteella, niiden koko elinkaaren aikana kerääntynyt tieto voitaisiin hyödyntää ja lajittelu hoitaa materiaalisisällön mukaan. Tunnisteessa olisi kaikki tarvittava tieto raaka-aineista käyttöohjeisiin, eikä jokaisen laitteen mukana tarvitsisi raahata kilokaupalla papereita.

Katso video digitaalisesta tunnisteesta

Haluatko tietää lisää tuotteen elinkaaren hallinnasta digitaalisen tunnisteen avulla? Teknologiateollisuuden video kertoo, kuinka tuotteen elinkaarta voidaan hallita digitaalisen tunnisteen avulla.

 

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Kuusakoski Oy:n verkkosivuilla 31.1.2018.

 

8.2.2018 Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa? Asiantuntija vastaa yhdeksään kysymykseen muovin kierrättämisestä

Helsingin Sanomissa 5.2.2018 julkaistussa artikkelissa ”Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa? Asiantuntija vastaa yhdeksään kysymykseen muovin kierrättämisestä” on esillä neljä Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsentä; Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Fortum Waste Solutions Oy, Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy sekä Suomen Uusiomuovi Oy.

Artikkelissa kerrataan käytännön ohjeita muovinkierrätykseen sekä käsitellään pääkaupunkiseudun muovinkierrätyksen haasteita.

29.1.2018 HSY:n jätetilastot julkaistu

Jäsenyhteisömme HSY on julkaissut jätetilastot sivulla http://www.pksjatevirrat.fi/. Tilastojen tuoreimmat tiedot koskevat vuotta 2016.

HSY:n 25.1.2018 julkaisema tiedote jätetilastoista: ”Asukkaat ovat vähentäneet jätemääräänsä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella

 

17.1.2018 Euroopan komission muovistrategia julkaistu

Euroopan komissio julkaisi 16.1.2018 Euroopan laajuisen muovistrategian, joka on luettavissa komission sivuilla.

Komission toiveena on, että vuonna 2030 kaikki EU-alueella käytettävä muovi olisi kierrätettävää tai uudelleenkäytettävää.

Suomessa muovistrategiasta uutisoivat esimerkiksi Helsingin Sanomat artikkelissaan ”Muovi päätyy mereen, kaloihin ja ihmisiin – EU haluaa, että kaikki muovi voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen”, Maaseudun Tulevaisuus artikkelissaan ”EU:n tuore muovistrategia taklaa merien muovikuormitusta – ”Kohta enemmän muovia kuin kaloja valtamerissä”” ja Iltalehti artikkelissaan ”EU-komissiolta muovistrategia: mikromuoveja vähennettävä, kierrätysmuovin laatustandardeja kehitettävä”.

Maailmalla on puhuttanut budjettikomissaarin puheet mahdollisesta muoviverosta, josta uutisoivat esimerkiksi Bloomberg artikkelissaan ”EU to Propose Plastic-Bag Tax as China Curtails Waste Imports” ja The Guardian artikkelissaan ”EU declares war on plastic waste”.

 

9.1.2018 Fortum Waste Solutions mukana Pietarin Krasnyi Borin jätealtaiden puhdistusurakan kilpailutuskierroksella

YLE uutisoi Pietarin Krasnyi Borin jätealtaiden puhdistushankkeesta, jonka kilpailutuksessa Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenyritys Fortum Waste Solutions Oy on vahvoilla.

Krasnyi Borin altaisiin Pietarin lähelle on varastoitu erilaisia ympäristölle haitallisia aineita 1970-luvulta lähtien. Altaat ovat niin täysiä, että niitä ovat uhanneet vuodot Neva-jokeen sateiden aikana, kun altaat täyttyvät vedestä reunoja myöten. Altaiden reunoja on kuitenkin nostettu ja vahvistettu, eikä niistä tällä hetkellä ole välitöntä uhkaa Neva-joelle.

Keväällä selviää, miten Pietarin miljoonakaupungin vedenottoa uhkaavat altaat kunnostetaan ja tehdään vaarattomiksi. Pohjoismaisen ympäristörahoituslaitoksen NEFCO:n varatoimitusjohtaja Kari Homanen on itsekin vieraillut Pietarin Krasnyi Borin alueella. Ensi vaiheessa tarkoitus on saada kaksi suurehkoa allasta turvatuksi.

Lue koko artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-10007616