30.10.2018 Kierrätysala kokoontuu Tampere-talossa: ”Toimiva tuottajavastuu on kiertotalouden moottori”

  • Etäkaupan vapaamatkustajat ovat kiertotalouden ja toimivan tuottajavastuun suurin uhka
  • Kolmatta kertaa järjestettävä tuottajavastuuiltapäivä kerää eri alojen ammattilaiset kehittämään kiertotaloutta Tampere-taloon
  • Kasvava kiertotalousala vaatii tuekseen toimivan ja luotettavan materiaalin keräysjärjestelmän

Kiertotalous, verkkokaupan vastuukysymykset ja muut Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen tärkeät kysymykset nousevat valokeilaan torstaina. Silloin Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta (TYNK) kokoontuu Tampere-talossa tuottajavastuuiltapäivään.

”Varmasti yksi tärkeimmistä puheenaiheista on niin sanottu vapaamatkustaja-ongelma, eli Suomeen tavaraa myyvät verkkokaupat, jotka eivät hoida kierrätysvelvoitteitaan lain edellyttämällä tavalla”, TYNK:n pääsihteeri Eija Jokela sanoo.

Monilla aloilla Suomessa tuottajavastuu on kirjattu lakiin. Se tarkoittaa sitä, että tiettyä tavaraa valmistava, myyvä tai maahantuova yritys vastaa tuotteidensa keräämisestä ja asianmukaisesta kierrättämisestä. Tätä varten eri aloille on perustettu omat tuottajayhteisönsä vastaamaan käytännön kierrätystoiminnasta jäsentensä puolesta.

”Kierrätyksen tärkein kysymys on se, miten myös ulkomainen verkkokauppa saataisiin osallistumaan kuluihin. Nyt tilanne on se, että verkkokauppa synnyttää suuret määrät jätettä, jonka käsittelyn Suomessa toimivat vastuulliset yritykset maksavat omina, korkeampina kierrätysmaksuinaan”, TYNK:n puheenjohtaja Arto Silvennoinen sanoo.

Kierrätyksen oltava kuluttajalle helppoa

TYNK perustettiin vuonna 2012, ja virallisen neuvottelukunnan asema sillä on ollut vuodesta 2015 lähtien. Suomessa toimivista 17 tuottajayhteisöstä siihen kuuluu jo 13 oman alansa kierrätysorganisaatiota. Kentän laajuutta kuvaa se, että mukana ovat esimerkiksi renkaiden, paristojen ja pienakkujen sekä muovia kierrättävät tuottajayhteisöt.

”Vaikka alat ovat keskenään hyvin erilaisia, monet kysymykset esimerkiksi lainsäädännön suhteen ovat samoja, ja toimimalla yhdessä kykenemme edistämään kierrätystä ja uusiokäyttöä tehokkaasti”, Jokela näkee.

Kolmatta kertaa järjestettävä tuottajavastuuiltapäivä on alalle verkostoitumisen kannalta tärkeä. Saman katon alle kokoontuu ihmisiä niin tuottajavastuualojen valmistajien, jakelijoiden kuin kierrätysportaankin puolelta. Toimiva yhteistyö on tärkein rakennuspalikka siihen, että suomalainen kierrätys on maailman huippua.

”Hyvä esimerkki yhteistyön voimasta on erilaisten kierrätettävien materiaalien keräys, joka on keskitetty nykyisin yhteen pisteeseen. Toimiva kierrätys perustuu siihen, että lajittelu on tavalliselle kuluttajalle helppoa”, Silvennoinen sanoo.

Suomi on kiertotalouden kärkimaa

Suuremmassa mittakaavassa kierrätyksen ja tuottajayhteisöjen toiminta tähtää suomalaisen kiertotalouden vahvistamiseen. Kasvavan talousmallin yksi keskeisistä ajatuksista on tuotteen koko elinkaaren suunnittelu sivuvirtoja, kierrätystä ja uusiokäyttöä hyödyntämällä.

Mitä paremmin kierrätysjärjestelmä toimii, sitä enemmän säästyy arvokkaita luonnonvaroja.

”Tässä me olemme Suomessa olleet maailman huippua jo kauan, ennen kuin kiertotaloudesta edes alettiin puhua! Esimerkiksi paperia ja aaltopahvia alettiin kierrättää jo 1940-luvun alussa”, Jokela huomauttaa.

Jotta kiertotaloudella on edellytykset onnistua, lainsäädännön ja yhteiskunnan rakenteiden on tuettava sitä.

”Toimiva tuottajavastuu on kiertotalouden moottori”, Silvennoinen summaa.

TYNK

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK) ja Suomen Uusiomuovi Oy .

TYNK järjestää alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa torstaina 1.11.2018 klo 13.00.

Arto Silvennoinen Puheenjohtaja, TYNK arto.silvennoinen (at) autokierratys.fi   Pääsihteeri, TYNK Eija Jokela  407237992 eija.jokela (at) kuitukierratys.fi

 https://www.tuottajayhteiso.fi/

14.6.2018 Opas kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun

Jäsenyrityksemme Suomen Uusiomuovi Oy on julkaissut oppaan kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun. Oppaan voi ladata Suomen Uusiomuovin verkkosivuilta.

 

14.6.2018 Veolia suunnittelee tuulivoimaloiden roottorilapojen kierrätystä Saksassa

Jäsenyhteisömme Veolia Recycling Solutions Finland Oy:n emoyhtiö Veolia kartoittaa mahdollisuuksia tuulivoimaloiden roottorilapojen kierrätykseen Saksassa. Kierrätyksen tekee haastavaksi lapojen komposiittimateriaalit ja pitkien lapojen kuljetus. Lisätietoja Veolian blogissa.

Materiaalikierrätyksen ohella roottorilapojen uusiokäyttöäkin on kokeiltu. Lapoja on käytetty esimerkiksi Rotterdamissa leikkipuisto Kinderparadijs Meidoornissa leikkivälineinä.

 

14.6.2018 Keinoja sähköakkujen kierrätykseen on, volyymien kasvu odotuttaa

Jäsenyrityksemme Suomen Autokierrätys Oy suunnittelee yhteistyössä konsultti Jarkko Vesan kanssa sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akuille kierrätysjärjestelmää. Lisätietoja Kuusakoski Oy:n blogissa.

 

 

4.4.2018 Miten vaaralliset jätteet kierrätetään? L&T:llä on useita tapoja

Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenyritys Lassila & Tikanoja kirjoittaa Lassikko-blogissaan 4.4.2018 vaarallisten jätteiden käsittelystä ja kierrätyksestä:

”Vaaralliset jätteet (entiseltä nimeltään ongelmajätteet) poltetaan usein, vaikka kierrättäminen on taloudellisesti kannattavampi ja ympäristön kannalta parempi ratkaisu. Vaarallisia jätteitä voidaan hyödyntää monella tavalla. Tästä huolimatta iso osa vaarallisista jätteistä tuhotaan polttamalla tai loppusijoitetaan vaarallisille jätteille tarkoitetulle kaatopaikalle. L&T etsii jatkuvasti uusia tapoja kierrättää ja hyötykäyttää vaarallisia jätteitä.”

Lue koko artikkeli: https://blogit.lassila-tikanoja.fi/lassikko/miten-vaaralliset-jatteet-kierratetaan-ltlla-on-useita-tapoja

24.3.2018 Isoille litiumakuille toivotaan valtakunnallista keräysjärjestelmää

Akkutieto.fi:n tiedote 22.3.2018

Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla pilotoitiin viime vuonna muun muassa sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa käytettyjen isojen litiumakkujen keräystä seitsemässä eri pisteessä. Puolen vuoden pilotin aikana akkuja palautettiin alle sata.

Kaksi kolmasosaa pilotissa kerätyistä akuista oli litiumakkuja ja vajaa viidennes jäi tunnistamatta vastaanottovaiheessa puutteellisten tai epäselvien merkintöjen vuoksi. Noin kolmasosa akuista tunnistettiin sähköisten liikkumavälineiden akuiksi, mutta joka toisen käyttötarkoitusta ei tunnistettu.

– Akkujen tunnistamiseen liittyvien haasteiden takia vastaanottavalta toimijalta vaaditaan ammattitaitoa ja kokemusta arvioida akun ominaisuuksia ja alkuperää, jotta akku voidaan käsitellä ja kierrättää oikein ja turvallisesti, keräyspilotin ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Liisa-Marie Santakoski kertoo.

Sähköpyörien ja tasapainolautojen yleistymisen myötä isoja litiumakkuja voi odottaa palautuvan kierrätykseen lisääntyvissä määrin lähivuosina. Vuonna 2016 isoja kuluttajakäyttöön tarkoitettuja akkuja tuotiin markkinoille jo noin 100 tonnia.

Keräykseen tarvitaan toimiva malli

Laki velvoittaa akkujen tuottajia eli maahantuojia järjestämään niille myös kierrätyksen. Isoille litiumakuille ei kuitenkaan ole vielä olemassa tuottajien yhdessä järjestämää valtakunnallista keräysjärjestelmää kuten paristoille ja pienakuille. Kuluttajan tulee ottaa yhteyttä maahantuojaan, kun esimerkiksi sähköpyörän akku tulee tiensä päähän. Isoja litiumakkuja ei saa toimittaa paristojen-, lyijyakkujen- tai sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin eikä missään tapauksessa heittää sekajätteeseen.

– Euroopassa esimerkiksi sähköpyörien akkuja vastaanotetaan yleisesti maahantuojien myynti- ja huoltoliikkeissä, joista löytyy tarvittavaa ammattitaitoa arvioida akkujen kuntoa, ominaisuuksia ja alkuperää. Pilotin perusteella keräyksen keskittäminen ainakin aluksi sähköisten liikkumisvälineiden myynti- ja huoltoverkostoon voisi olla hyvä tapa edetä myös Suomessa, Santakoski sanoo.

Valtakunnallisen keräysjärjestelmän aikaansaaminen edellyttää pilotin osapuolten mukaan tuottajien yhteistyötä. Järjestelmän tavoite on paitsi palvella kuluttajia myös tukea läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta kierrätyskustannusten jakautumisessa akkujen tuottajille.

PILOTTIPROJEKTIN OSAPUOLET:
• Akkukierrätys Pb Oy (lyijyakkuihin erikoistunut tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen)
• ERP Services Finland Oy, ERP Finland ry:n (sähkö- ja elektroniikkalaitteidensekä kannettavien paristojen ja akkujen tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen) puolesta
• Recser Oy (kannettavien paristojen ja akkujen tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen)
• SELT ry (sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisö)
• SER-tuottajayhteisö ry SERTY (sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen)
• Suomen Autokierrätys Oy (henkilö-, paketti- ja matkailuautojen tuottajayhteisö, Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen)

YHTEISTYÖSSÄ:
• Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus ry STEK

YHTEYSTIEDOT:

Liisa-Marie Santakoski, keräyspilotin ohjausryhmän pj, Recser Oy.

Sähköposti: liisa-marie.santakoski@recser.fi

Puhelinnumero: +358 10 249 1704

Lisätietoja: Akkutieto.fi

 

9.2.2018 Arvometallien kierrätys vauhdittaa Suomen taloutta

Arvometallien kierrätys vauhdittaa Suomen taloutta

Maailmalla käydään yhä tiukempaa taistelua korkean teknologian tuotteisiin käytettävistä raaka-aineista. Avuksi tulee kierrätys, jossa Suomi on edelläkävijä.
– Jos saamme täällä kerättyä arvometalleja yhä enemmän kierrätystuotteista, olemme vähemmän riippuvaisia muista maista, korostaa Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Peter Malmström.

Suomi on kierrätyksen kärkimaita, mutta meilläkin riittää petrattavaa. Tällä hetkellä hyödynnämme tilastojen mukaan noin 40 prosenttia elektroniikkaromusta, mutta esimerkiksi vanhat kännykkämme jätämme yhä lojumaan laatikoihin.

Koko maailmassa kierrätysluvut eivät ole kovinkaan kaksiset.

– Globaalisti kaikesta elektroniikkaromusta kierrätetään ja käsitellään asianmukaisesti vain noin viidesosa. Määrän pitäisi olla pikemminkin 85 prosenttia, sillä kyseessä ovat valtavat raaka-ainemäärät ja resurssit, sanoo Teknologiateollisuuden valmiuspäällikkö Peter Malmström.

Ihmisten kulutustahti kasvaa, ja elektronisia laitteita valmistetaan kiihtyvää tahtia. Uusien raaka-aineiden louhiminen vie energiaa ja aiheuttaa valtavat hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi viiteen grammaan kultaa täytyy louhia tuhat kiloa malmia.

– Suurin osa maailmalla kerätystä elektroniikkaromusta päätyy nyt kehittyviin maihin, joissa erotellaan parhaat materiaalit ja myydään ne eteenpäin Kiinaan. Jäljelle jäänyt romu poltetaan tai heitetään vesistöihin.

Kierrätys ehkäisee kriisejä

Malmström toimii Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkönä huoltovarmuusorganisaatiossa, jonka tehtävänä on varmistaa yhteiskunnan toiminta myös kriisiaikana.

– Jos Suomessa saisimme eroteltua ja kerättyä kriittisiä metalleja entistä enemmän kierrätystuotteista, olisimme vähemmän riippuvaisia muista maista.

Suomi on monin tavoin haavoittuvainen. Kysynnän kasvu nostaa monien metallien hintaa ja aiheuttaa saatavuusongelmia. Malmströmin mukaan eurooppalaiset ovat syystä huolestuneita, riittääkö korkean teknologian tuotteita valmistaville yrityksille tarpeeksi high tech -metalleja. Niitä ovat jalometallien lisäksi harvinaiset maametallit, joita käytetään muun muassa ladattaviin akkuihin ja tietokoneiden näyttöihin.

EU:n komissio julkaisee luettelon kriittisistä raaka-aineista neljän vuoden välein. Päätarkoitus on kartoittaa aineet, joiden hankintaan ja saatavuuteen liittyy riskejä, huolia ja suuria taloudellisia merkityksiä Euroopan teollisuudelle ja arvoketjuille.  – Kiina on yli 90 prosentilla monien harvinaisten maametallien pääasiallinen tuottaja. Meillä olisi edessä kriisi, jos kiinalaiset vaikka päättäisivät laittaa hanat kiinni. Materiaalien hinnat nousisivat huimasti.

Kuusakoski tärkeä kehittäjä

Malmströmin mukaan materiaalien tehokas hyödyntäminen ja kierrättäminen on tärkeää paitsi ympäristön myös työllisyyden kannalta. Sitra arvioi Suomen kiertotalouden vuosittaiseksi potentiaaliksi 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Malmström sanoo, että kierrätys antaa Suomen teollisuudelle mahdollisuuden saada jatkossakin raaka-aineita ja pitää tuotantokustannukset maltillisina.

– Kiertotalouden onnistuminen vaatii yhteiskunnassa laajaa yhteistyötä kuluttajista poliittisiin päätöksentekijöihin. Myös teollisuudenalan täytyy kehittyä huomattavasti. Kiertotalouden ideologian pitää olla keskiössä jo tuotekehittelyvaiheessa.

Myös kierrätys kehittyy. Malmström kertoo, että laitteiden koon ja materiaalien vaihtuminen nopeaan tahtiin tuo uusia haasteita varsinkin materiaalien erotteluun.

– Monissa laitteissa on pieniä määriä harvinaisia maametalleja, joiden erottaminen on vaikeaa perinteisillä murskausmetodeilla. Tarvitsemme kemiallisia erotteluprosesseja.

Malmström nostaa Kuusakosken esiin onnistujana.

– Materiaalien erottaminen vaatii uutta osaamista. Kuusakoski on Suomen edistyksellisempiä ja pitkäaikaisimpia kierrättäjiä. Kuusakoskella on isona yrityksenä mahdollisuus tutkia ja kehittää uusia kierrätysinnovaatioita.

Logistiikkaan tehoja tunnisteilla

Malmströmillä on elektroniikkajätteen parissa työskentelystä jo lähes 20 vuoden kokemus.

– Tänä aikana sähkö- ja elektroniikkaromun keräysverkosto on laajentunut. Kuluttajillekin on nyt tarjolla enemmän tietoa kierrätyksestä kuin pari vuosikymmentä sitten.

Yksi suurimmista kehityskohteista on keräyksen tehostaminen. Matkapuhelimia myydään ympäri maailmaa vuosittain yli 1,5 miljardia kappaletta, mutta samanaikaisesti kännyköistä päätyy kierrätykseen vain pari prosenttia.

Malmströmillä itselläänkin on lähes kaksikymmentä vanhaa kännykkää kaapissa.

– Ei ole mitään syytä, miksi en veisi niitä kierrätykseen. Kai minä keräilen niitä. Olennaista on, miten saamme kaltaiseni ihmiset tuomaan kotona ja työpaikoilla makaavan romun kierrätykseen. Tarvitsemme tähän pysyvän ratkaisun, sillä kulutushysteriamme ei ole kestävää. Meidän pitäisi ajatella, että materiaali on meillä vain lainassa maaperästä. Kun emme käytä sitä enää, laitamme sen kiertoon.

Malmström korostaa digitalisaation merkitystä kierrätyksen edistäjänä.

– Kun esimerkiksi keräysvälineisiin ja -autoihin laitetaan RFID-tunnisteet, ne pystyvät viestimään etänä, milloin keräyspiste on täynnä. Lähinnä oleva auto voi käydä tyhjentämässä pisteen.

Kuusakoski on logistiikan kehittämisessä jo pitkällä. Seuraava vaihe on tunnisteen lisääminen yksittäisiin tuotteisiin. Tämä askel vaatii erityisesti tuotteiden valmistajilta vastuunottoa ja aktiivisuutta. Aloite oli Euroopan komission työlistalla jo vuonna 2006, ja se on taas ajankohtainen.

– Jos kaikki elektroniikkatuotteet varustettaisiin tunnisteella, niiden koko elinkaaren aikana kerääntynyt tieto voitaisiin hyödyntää ja lajittelu hoitaa materiaalisisällön mukaan. Tunnisteessa olisi kaikki tarvittava tieto raaka-aineista käyttöohjeisiin, eikä jokaisen laitteen mukana tarvitsisi raahata kilokaupalla papereita.

Katso video digitaalisesta tunnisteesta

Haluatko tietää lisää tuotteen elinkaaren hallinnasta digitaalisen tunnisteen avulla? Teknologiateollisuuden video kertoo, kuinka tuotteen elinkaarta voidaan hallita digitaalisen tunnisteen avulla.

 

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Kuusakoski Oy:n verkkosivuilla 31.1.2018.

 

8.2.2018 Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa? Asiantuntija vastaa yhdeksään kysymykseen muovin kierrättämisestä

Helsingin Sanomissa 5.2.2018 julkaistussa artikkelissa ”Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa? Asiantuntija vastaa yhdeksään kysymykseen muovin kierrättämisestä” on esillä neljä Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsentä; Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Fortum Waste Solutions Oy, Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy sekä Suomen Uusiomuovi Oy.

Artikkelissa kerrataan käytännön ohjeita muovinkierrätykseen sekä käsitellään pääkaupunkiseudun muovinkierrätyksen haasteita.

29.1.2018 HSY:n jätetilastot julkaistu

Jäsenyhteisömme HSY on julkaissut jätetilastot sivulla http://www.pksjatevirrat.fi/. Tilastojen tuoreimmat tiedot koskevat vuotta 2016.

HSY:n 25.1.2018 julkaisema tiedote jätetilastoista: ”Asukkaat ovat vähentäneet jätemääräänsä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella

 

17.1.2018 Euroopan komission muovistrategia julkaistu

Euroopan komissio julkaisi 16.1.2018 Euroopan laajuisen muovistrategian, joka on luettavissa komission sivuilla.

Komission toiveena on, että vuonna 2030 kaikki EU-alueella käytettävä muovi olisi kierrätettävää tai uudelleenkäytettävää.

Suomessa muovistrategiasta uutisoivat esimerkiksi Helsingin Sanomat artikkelissaan ”Muovi päätyy mereen, kaloihin ja ihmisiin – EU haluaa, että kaikki muovi voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen”, Maaseudun Tulevaisuus artikkelissaan ”EU:n tuore muovistrategia taklaa merien muovikuormitusta – ”Kohta enemmän muovia kuin kaloja valtamerissä”” ja Iltalehti artikkelissaan ”EU-komissiolta muovistrategia: mikromuoveja vähennettävä, kierrätysmuovin laatustandardeja kehitettävä”.

Maailmalla on puhuttanut budjettikomissaarin puheet mahdollisesta muoviverosta, josta uutisoivat esimerkiksi Bloomberg artikkelissaan ”EU to Propose Plastic-Bag Tax as China Curtails Waste Imports” ja The Guardian artikkelissaan ”EU declares war on plastic waste”.