8.12.2017 Elinkeinoelämän selvitys: Infrainvestoinneissa huomioitava myös kuljetettavat eurot

Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenyhteisö Teknologiateollisuus ry on ollut mukana teettämässä selvitystä, jonka tavoitteena on ollut arvioida tieverkon roolia elinkeinoelämän tuotanto- ja toimitusketjuissa.

Suomessa on totuttu mittaamaan tieliikenneväylien merkitystä lähinnä ajoneuvomäärien ja tonnien muodossa. Selvitys tuo tarkasteluun uuden mittarin: eri tieosuuksia tulee arvioida myös sen kautta, miten paljon arvoa (euroja) niiden kautta kuljetetaan. Tarjolla on nyt uutta tietoa seitsemän toimialan käyttämistä reiteistä eri puolilla maata.

Lisätietoa selvityksestä löytyy tiedotteesta: http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/elinkeinoelaman-selvitys-infrainvestoinneissa-huomioitava-myos-kuljetettavat

Koko selvityksen voit lukea täällä: http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/elinkeinoelaman_kuljetukset_tieverkolla_volyymi-_ja_arvoanalyysi_wsp_finland.pdf

5.12.2017 Suomen 4H-liiton Reilu Teko -säkkikeräyksessä hyvät tulokset

 

Reilu Teko -kampanjassa 4H-nuoret keräsivät viime kesänä säkkejä 656 tonnia. Säkkikeräyksen järjestivät Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenyhteisö Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, paikalliset 4H-yhdistykset ja Yara Suomi Oy. Keräykseen osallistuivat myös Hankkija Oy, Lantmännen Agro Oy, Raisioagro Oy ja Tilasiemen Oy. Kampanjan suojelijana toimi Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Lisätietoa säkkikeräyksen tuloksista 4H-liiton verkkosivuilla:

https://www.4h.fi/ajankohtaista/tiedotteet/reilu-teko-sakkikerayksessa-hyvat-tulokset/

 

20.11.2017 Kymmenen kuntaa aloittaa kiertotalouskokeilut – ”Suunnitelmat maailman mittakaavassakin kunnianhimoisia”

Linkki Tekniikka & Talous -lehdessä 20.11.2017 julkaistuun artikkeliin:

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/kymmenen-kuntaa-aloittaa-kiertotalouskokeilut-suunnitelmat-maailman-mittakaavassakin-kunnianhimoisia-6688208

16.10.2017 Tuottajavastuuiltapäivä 1.11. Tampereella

Tuottajavastuuiltapäivä järjestetään Tampereella keskiviikkona 1.11. klo 13 alkaen Tampere-talossa, 3.kerroksen auditorio Maestrossa. Paikalla on tuottajavastuun asiantuntijoita ja sidosryhmiä.

Toista kertaa järjestettävän Tuottajavastuuiltapäivän teemana on vapaamatkustajuus ja keinot sen kitkemiseksi.

Ilmoittaudu keskiviikkoon 18.10. mennessä e-lomakkeella.

19.9.2017 Lyijyakkujen keräysmäärät edelleen kasvussa

Vuoden 2016 loppuun mennessä oli Akkukierrätys Pb Oy:n kierrätysjärjestelmän kautta kerätty kierrätettäväksi ennätykselliset 16 765 tonnia käytöstä poistettuja lyijyakkuja. Suomessa kerätystä lyijyakkujen kokonaismäärästä tämä edustaa 76,5 prosenttia.

Lyijyakkujen kierrätys toimii erittäin hyvin, ja teollisuus hyödyntää uusiolyijyä enenevässä määrin. Lyijyakkujen valmistusmäärät ovat nousussa mm. autoistumisen kasvaessa.  Kaikki akuissa oleva lyijy kierrätetään uusioraaka-aineeksi 97 prosenttisesti.

Lyijyakku on turvallinen käyttää soveltuen useisiin eri käyttötarkoituksiin.

Akkukierrätys Pb Oy:n keräysverkosto käsittää maata kattavasti lähes 800 vastaanottopistettä. Vastaanottopisteet löytyvät osoitteesta www.kierratys.info

Lisätiedot: Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nylander, puh 010 231 0490 lauri.nylander@akkukierratyspb.fi

www.akkukierratyspb.fi

10.8.2017: Ilmoittaudu Jätehuoltopäiville

Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät järjestetään 3.-4.10.2017 Tampereella Scandic Rosendahlissa.

Aikaisen ilmoittautujan edullisempi hinta on voimassa 4.9. asti. Ilmoittaudu nyt!

 

8.8.2017: Rehupaalien muoveja voisi uusiokäyttää, jos joku lajittelisi ne

YLE uutisoi 8.8.2017 maatalouden muovijätteen kierrätyspotentiaalista:

https://yle.fi/uutiset/3-9753237

YLE:n uutisessa haastatellaan 4H-liiton Patrik Lindforsia ja Fortumin Mikko Koivuniemeä. 4H-liitto ja Fortum ovat Suomen Uusioraaka-aineliiton jäseniä.

Samasta aiheesta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus 31.1.2017:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalousmuovia-kärytetään-edelleen-avopolttona-näin-sitä-voi-kierrättää-1.177162

Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa mainitaan Ekokemin eli nykyisen Fortumin lisäksi jäsenyrityksemme Suomen Uusiomuovi Oy.

 

26.7.2017 Teknologiateollisuus: Kriittiset metallit tärkeitä huoltovarmuuden kannalta

Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenyhteisön Teknologiateollisuuden  julkaisema uutinen.
Huoli teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden saatavuudesta ja hintakehityksestä kasvaa. Digitalisaatio etenee ja uudet teknologiat, kuten sähköinen liikenne ja uudet energiamuodot, leviävät maailmalla, mikä lisää kriittisten metallien kysyntää.

Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli käynnisti lokakuussa 2016 esiselvityksen kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden käytöstä ja kierrätyksestä suomalaisessa teollisuudessa (pdf).

Kriittisiä materiaaleja, kuten platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja käytetään laajasti elektroniikka-, energia- ja sähköteollisuuden laitteissa, kuten ladattavissa akuissa, kestomagneeteissa, suodattimissa, polttokennoissa, näytöissä ja tietokoneissa. Myös autoteollisuus on merkittävä kriittisten materiaalien käyttäjä erilaisten antureiden ja sähkömoottoreiden takia. Harvinaisia maametalleja käytetään laajasti myös katalyyteissä sekä syöpähoidoissa.

Kriittisiä metalleja ei voi yleensä korvata toisella materiaalilla ilman että tuotteen ominaisuudet kärsivät.

Kii­na do­mi­noi mark­ki­noi­ta.

Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli 14,3 miljardia euroa vuonna 2016. Toimialan tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Näin ollen raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää Suomen kansantaloudelle.

Euroopan komissio on huolestunut kriittisten materiaalien kysynnän kasvusta. Useimpien kriittisten materiaalien kulutuksen on ennustettu kasvavan monikymmenkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Komissio korostaa, että kriittisten materiaalien tuotantoa pitää tehostaa ja kierrätystä lisätä.

Kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinoiden erityispiirre on, että Kiina hallitsee merkittävää osaa näiden materiaalien varannoista ja tuotannosta. Esimerkiksi harvinaisten maametallien tuotannosta tulee yli 95 prosenttia Kiinasta. Kiinalaiset ovat myös merkittäviä omistajia koboltti- ja litium-teollisuudessa.

Kyselyssä mukana olleet yritykset ovat pääosin tietoisia kriittisten metallien saatavuuteen liittyvistä riskeistä. Osassa yrityksistä kriittiset materiaalit on huomioitu valmius- ja jatkuvuussuunnittelussa sekä riskikartoituksissa. Toimitusaikojen heilahteluihin on varauduttu mm. pitämällä puskurivarastoja, mutta yksittäisen yrityksen omia varastoja pidettiin riittämättömänä varotoimenpiteenä todellisen markkinahäiriön sattuessa.

Va­rau­tu­mi­nen on heik­koa.

Vaikka riskeistä ollaan tietoisia, yritykset näyttävät olevan luottavaisia kriittisten metallien saatavuuteen. Vain viidesosalla vastanneita yrityksistä oli riskienhallintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle, ja osa piti niitä todennäköisesti riittämättöminä. Toisaalta muutamilla yrityksillä oli hyvinkin pitkälle mietityt, moniportaiset varautumismallit markkinahäiriöiden varalle.

Kriittisten metallien markkinat ovat eläneet viime vuodet erikoista vaihetta, kun esimerkiksi harvinaisten maametallien hinnat ovat pysyneet matalalla ja saatavuus hyvänä vuosikymmenen alun rajun hintashokin jälkeen. Kiinan ylituotannon ja matalien markkinahintojen vuoksi harvinaisten maametallien kierrätysratkaisuihin ei ole juurikaan investoitu, vaikka esimerkiksi Euroopan unioni on korostanut kierrätyksen merkitystä. Suomessa Teknologiateollisuus ry:n vetämä Weeefiner-hanke pyrkii edistämään nimenomaan harvinaisempien metallien talteenottoa kotimaassa.

Kriittisten metallien saatavuuden varmistaminen raaka-ainemarkkinoiden mahdollisissa häiriötilanteissa on huoltovarmuuden kannalta strateginen kysymys. Yli 60 prosenttia yrityksistä katsoi, että suomalaisen teollisuuden tulisi varautua kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinahäiriöihin ja perustaa niille varmuusvarastoja.

Lisätietoja:

Valmiuspäällikkö Peter Malmström, Teknologiateollisuus, puh. 0400 217 250

Toimitusjohtaja Jarkko Vesa, Not Innovated Here, puh. 044 358 4500

26.6.2017 Uutinen lasipakkausten kierrätyksestä

Helsingin Sanomat uutisoi lasipakkausten kierrätyksestä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005267888.html

Artikkelissa on haastateltu jäsenyrityksemme Rinki Oy:n edustajia.

12.6.2017 4H-liiton perinteinen Reilu teko -säkkikeräys käynnissä

Suomen 4H-liitto, Finland svenska 4H ja paikalliset 4H-yhdistykset järjestävät perinteisen Reilu Teko -säkkikeräyksen. Keräyksen päärahoittaja on Yara Suomi. Säkkikeräykseen osallistuvat Hankkija, K-maatalous, Raisioagro ja Tilasiemen. Säkkikeräys työllistää satoja nuoria eri puolilla Suomea.

Säkkikeräyksen suojelijana toimii maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Reilu Teko -keräykseen otetaan Yaran lannoitesäkit, lannoitelavojen suojahuput sekä Hankkijan, K-maatalouden, Raisioagron ja Tilasiemenen siemenviljasuursäkit.

Viljelijät tuovat tyhjät säkit 4H-yhdistysten keräyspisteisiin, joita on lähes jokaisessa kunnassa, yhteensä noin 250. Viljelijöille säkkien jättäminen keräykseen on maksutonta. 4H-nuoret lajittelevat ja pakkaavat säkit, ja Yara järjestää säkkien kuljetuksen keräyspisteistä kierrätettäväksi uusiokäyttöön.

Ympäristön etu ja nuorille työkokemusta

Viime vuonna keräys tuotti 676 tonnia muovia, talteen saatiin kaksi kolmasosaa maatiloille toimitetuista säkeistä. Säkkikeräystä on tehty vuodesta 1975, yhteensä muovia on kerätty noin 36 miljoonaa kiloa. Pesun, murskauksen ja sulatuksen jälkeen säkit käytetään uusiomuovin raaka-aineeksi. Ilman Reilu Teko -keräystä säkit päätyisivät kaatopaikoille. Monelle nuorelle säkkikeräys on ensimmäinen kesätyöpaikka.

Säkkejä kerätään koko maassa touko–elokuun aikana.

Lisätietoa: https://www.4h.fi/ajankohtaista/tiedotteet/reilu-teko-sakkikerays-kaynnistyy-2/

Keräysajat ja -pisteet: www.4H.fi/reiluteko.