Hieman historiaa

Liitto on perustettu vuonna 1950 nimellä Jätealan Keskusliitto yhdyssiteeksi jäteaineita käyttävän teollisuuden, hankintaliikkeiden, keräilylähteiden, yleisön ja valtiovallan välille. Sen tehtävänä oli jäteaineiden talteenoton ja hyväksikäytön edistäminen sekä alalla tapahtuvan toiminnan seuraaminen ja kehittäminen.

Liiton alkuperäisiä perustajajäseniä olivat muun muassa Paperinkeräys Oy, SOK ja Suomen Romukauppiaiden Liitto ry. Jäsenistössä tapahtui luonnollisesti monia muutoksia vuosikymmenten varrella, ja esimerkiksi Outokumpu oli muutamia vuosia liiton jäsen. Joitakin nykyisiä, jo vuosikymmeniä mukana olleita jäseniä ovat mm. Kuusakoski Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Suomen 4H-liitto ry, Romukeskus Oy ja Suomen Teknologiateollisuus ry.

1970-luvun alussa liitto vaihtoi nimensä Suomen Jäteraaka-aineliitoksi, mikä korosti paremmin romun, lumpun ja jätepaperin merkistystä teollisuudelle tärkeinä raaka-aineina, ei niinkään jätteinä. Alan muuttuessa ja kasvaessa ja tärkeiden jätelakien astuttua voimaan 1980-luvun taitteessa, alkoi liitto pohtia nimiasiaa uudelleen. Jäteraaka-aineista alettiin puhua ’keräysraaka-aineina’, mutta vasta 1990-luvun puolivälissä liiton nimi muutettiin vielä kerran käyttöön vakiintuneiden termien myötä ajanmukaisemmaksi. Tuolloin nykyinen nimi Suomen Uusioraaka-aineliitto astui voimaan.

Liitto on ollut innovatiivisten suomalaisten jätemateriaalien hyödyntäjien pyöreä pöytä. Liiton kokoontumiset, keskustelut ja tutustumismatkat ulkomaisiin esimerkkikohteisiin ovat merkittävällä tavalla muokanneet ja edistäneet tehokkaita tapoja hyödyntää kotimaisesta tuotannosta ja kulutuksesta poistettavia materiaaleja.

Liiton jäsenenä voivat olla yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt. Liiton jäsenmäärä säilyi vakaana 1990-luvulle asti, mutta sen jälkeen toiminnasta kiinnostuneiden ja siinä hyötyä kokevien toimijoiden määrä on kasvanut.